Blogi loki päiväkirja

Saavuimme eilen Lofooteille Moskenesiin. Tuhti kalan haju toivotti meidät tervetulleiksi. Näyttää siltä että täällä voi tehdä elantonsa lähinnä kalastamisella tai lampaiden kasvattamisella
Tänään ollaan ajeltu ympäri Lofoottien saaristoa. Kävimme Reinessä syömässä vohvelit sympaattisessa pikku kahvilassa.Omistaja oli hassu setä jolla oli huimat tatuoinnit käsivarressa. Kuten arvelin, kaveri oli vanha merimies. Käynyt kaikkialla paitsi Suomessa ja päätti lopulta asettua aloilleen ja perustaa kahvilan.
Viktenistä löytyi lasinpuhaltaja ja keramiikkataiteilija. Molemmat ottivat meidät vastaan vaikka putiikki olikin jo tavallaan kiinni. Luultavasti he myyvät töitänsä enimmäkseen juuri turisteille. Tuntui vähän kurjalta lähteä ostamatta mitään, mutta minkäs teet. Ei ole opiskelijan lompakolle nämä hinnat…
Kaikkialla on lampaita. On ehkä hyvä että Pilvi on Maksimilla hoidossa totuttelemassa eläintarhaan, jos vaikka sattuisin nappaamaan pienen karitsan matkamuistoksi 🙂
Tänne olisi ihana tulla loppukesästä kun on lämpimämpää. Hiekkarannat ja turkoosi meri kutsuvat, ulkolämpötila vain sattuu olemaan 8°C… Haaveilen kiireettömästä reppureissusta. Voisin viettää tunteja näitä rantoja kävellen, kallioille kiipeillen tai ihan vain jossain sympaattisessa kahvilassa istuskellen ja tarinoita kuunnellen. Koko pohjois-Norja on ollut ihan satumaista. Olen varma että palaan tänne vielä.