Moskenes

Amanda

Just nyt matkaamme lautalla v?li? Bod?-Mosenes. Dims nukkuu suu auki Ellu sylkyss??n ja Gaile kirjoo kenk?? napeilla. Ensin kannella olimme me kaikki tyt?t. Sitten Gaile l?hti ja Elina ja min? nauhoittelimme moottorin huminaa ja kuvasimme et??ntyvi? rantoja ja huivin tanssia tuulessa. Sitten tulin sis?lle hakemaan termarin ja j??tel?n (!) ja menin takaisin. On hienoa ottaa vastaan meren aallot, keinutus ja n?hd?, ett? kohta tapahtuu. Lis?ksi ei tule niin paha olo ulkona kuin sis?ll?. On j?nnitt?v??, miksi se onkin niin kaunista, kaukaisuus, et?isyys, vuoret, rannat. Miksi ne vetoavat ihmiseen? Ne ovat tavallaan niin abstrakteja asioita. Sit? on v?lill? todella vaikea k?sitt??, ett? t?m? kaikki on totta. On niin ep?todellisen kaunista ja isoa. Mutta kai kaikella taiteella (oli se sitten elokuvaa, maalauksia tai musiikkia) on todellinen vastineensa el?m?ss?. Sen tiet?? kyll? musiikista, koska tunteet ja laulu soivat omassa kehossa, mutta maisemat ja maalaukset kutittelevat ensisijaisesti tai oikeamminkin ensin verkkokalvoa. —- Lauttamatka sujui siis ongelmitta ja p??simme Moskenesiin. Ajoimme hetken verran ?cityss??, etsimme kauppaa (l?ytyi) ja huoltoasemaa (ei l?ytynyt, mutta saimme ajo-ohjeet) ja sitten leiriydyimme. Ellu ja Dim laittoivat teltan pystyyn ja Gaile ja min? ruokaa leirint?alueen trooppisen ilmaston omaavassa keitti?ss?. Tosin keitti? oli enemm?nkin Gailen ? ja saimmekin mielett?m?n herkkuaterian: tomaatti-valkosipuli-riisisalaattia ja kirkasta kasviskeittoa. Lis?ksi avasimme viimeisen skumppamme Lofoottien kunniaksi ja s?imme suklaakeksej? ja kikatimme. Kaiken kaikkiaan aivan mahtava ilta!

K?vin hampaidenpesun j?lkeen kuitenkin k?velem?ss? n?ill? leirint?alueen l?hikallioilla. On niin huikeata olla n?in korkealla merenpinnasta ja n?hd? aaltojen r?iske kallioita vasten. Kumpikin on aika kova luu ? meri, joka yritt?? pehmitt?? ja kallio, joka pist?? vastaan. Ja n?in on ollut vuosituhansia? Loikoilin kuin kallion syliss? ja katselin elokuvallisen sokerista maisemaa ? meren tyrskyj?, kaukana vaaleanpunaiseen usvaan sulavia vuoria? N?in j?niksen telttamme vieress? ja piti seurata valkokorvaista jussia l?heiselle nyppyl?lle. Se oli oikein. Sielt? n?ki koko maiseman, 365 astetta. Merta merta merta ja sitten kaukaisia saaria ja vuoria, sein?m?n? kohoavia isoja vuoria suoraan edess?, pieni satama hellytt?vine paatteineen ja kaikki n?m? harmaat kuivuvien kalojen massat puuritil?ill??n. Y?ll? tuuli on repinyt sadepressuamme kuin se haluaisi siit? l?pi ja pureskelemaan nukkuvia tai nukkumista yritt?vi? kehojamme. Mik??n hirmuinen s?? ulkona ei kuitenkaan taida olla. T?ytyy ehk? l?hte? t??lt? teltan l?mm?st? ja ottaa selv??. Kello on jo puoli 11 paikallista aikaa, mutta me nukumme eilisen univelkoja pois. Onhan nyt sent??n LOMA! Eilen tapaamamme ranskalainen pariskunta sanoi, ett? t??ll? on auringonpimennys klo 23. Yrit?mme siis sit? ajatellen leiriyty? ensi y?ksi l?nnen suuntaan, ilman ett? vuoret reunustavat n?kym?? aurinkoon. Mitenk?h?n linnut k?ytt?ytyv?t? T??ll? on sirkuttajia koko ajan kuultavissa? Nyt ulos ja kolmen minuutin suihkuun. Se maksaa 10 kruunua se.