Blogi loki päiväkirja

Perillä ollaan. Kaupungin ulkoinen esivaikutelma ihastutti. Onneksemme Noran asunto, jossa vietämme kaksi yötä, on vuoren rinteella. Ja näkymät parvekkeellä on merelle ja osalle kaupungille.

Vuorimaisemat vaan paranevat mitä pohjoisemmaksi mennään. Istuin takaisin ratin taakse pienen levon jälkeen. On suorastaan ilo ajaa Norjan kurvikkailla teillä. Mutta heti kun muuttuu tavalliseksi maantieksi, niin menee liiankin tylsäksi, ettei maisematkaan auta.

Tähän kaupunkiin voisin muuttaa asumaan 🙂 Mutta ensin pitää katsoa millainen se on oikeasti sisältä. Huomenna sitten. Nyt syödään Noran tekemät pizzat!