Pelmenit Laatokan rannalla…
…kirjaimellisesti. Eli kymmenen palaa pulpahti kattilasta kun kaadoin vettä pois. Noh riitti loput silti kahdelle hyvin. Ilman suolaa ja ilman mausteita maistuivat smetanan kanssa yllättävän hyvin. Nyt nukutaan kaksi tuntia.
Herätys puoli kuusi ja Petroskoissa on oltava ysin maissa. Kerrotaan huomenna miksi.
Tähän rantaan tulo oli rasittava tien paskaisen kunnon ja epävarmuuden takia. Kiroilua piisanut. Tavoitteena oli leiriytyä Pitkärannan kaupungin rannalla. Mutta siellä oli leirintäalue, johon pääsi vain pääsylipulla, jonka saisi lähellä olevasta Gornitsa-kahvilasta, joka ei keskiyöllä ole auki. Noh, juttelin vartijan kanssa hetken ja selvisi, vähän matkan päästä olisi avoin hiekkaranta näkymällä koko Laatokkaan. Noh se olikin “vähän” matkan päässä, eli reilu 20km. Josta 16km oli ansa-asfaltoitu ja loput pelkkiä kuoppia. Aamulla hyvä herätysosuus.
Ennen Pitkäjärveä, Läskelässä, sattumalta bongasimme uuden kirkon. Joka yllättäen oli luterilainen, jonka rakentamisen tilasivat ja rahoittivat suomalaiset Suomesta. Kirkko on todella uusi. Sillä avajaiset ja vihkiminen käyttöön oli 19.6. Pihallä oli yksi valkovenäläinen rakentaja puhaamassa auton parissa, jolla yllättäen oli avaimet kirkkoon. Hän sitten innolla halusi esitellä sitä meille. Päästiin jopa ullakolle katsomaan 250 kiloisen kellon. Kaunis vaaleasininen puukirkko. Aika myös venyi kun jäimme hänen kanssa juttelemaan sitä sun tätä Venäjällä ja Euroopassa reissaamisesta.
Nyt ois viisasta saada unta. Öitä!