Blogi loki päiväkirja

Taas ollaan samassa eilisaamun kahvilassa, jossa saimme hyvän palvelun. Nyt tilataan jotain muuta vaihteeksi. Tosin, letut ovat minulla vakiotilaus 😛

No niin, eilisesta. Saarelle päästyämme kassan hoitaja varoitti saarella olevista käärmeistä ja neuvoi meitä pysymään poluilla. Antoivat myös vääränkielisen audio-oppaan, onneksi huomasimme ajoissa. Niitä oli vain yksi kappale jäljellä, joten Jussi sai välillä briiffata minulle jännimmät kohdat.
Saarelle oli siis kerätty lähialueen rakennukset ja kirkot, vähän samaan tapaan kuin Seurasaaressa. Paitsi, että sai mennä sisälle ja nähdä alkuperäisiä esineitä ja kalusteita. Jotkut työntekijät oli pukeutuneet sen aikaisiin vaatteisiin. Yksi mummo keksinyt kertoa Jussille norjaksi asioita ja toimiihan se jotenkin kun osaa ruotsia 🙂 Hieno paikka oli, täytti odotukset, mutta ajan puutteen takia harmitti kun ei päästy tutkimaan saaren pohjoisosaa. Viimeinen Meteori lähti 15.45. Turhan liian aikaisin, mutta kun oli menopaluuliput, niin ei viitsitty tuhlata enempää rahaa vesitaksiin tai “taksiin”.
Paluumatka meni nukkuen, väsytti kolmen tunnin kävely helteessä.

Saavuttuamme lähdimme etsimään Taidekoulua numero yksi. Vaksinainen otti iloisesti meitä vastaan, tosin näkyi etteivät vaksin hommat maistuneet hänelle kun porttaikossa liikuttiin. Kookas nainen oli. Vietiin kamat huoneeseemme ja saimme oman avaimen. Lähdimme sitten etsimään shinomontazia, eli rengaskorjaamoa. Siellä selvisi, ettei renkaassa ollut reikää, vaan vanne oli yhdestä kohdasta vääntynyt. Ei ollut tiivistä saumaa. Mutta huoltaja oikaisi vanteen, nyt rengas alkuperäisessä kunnossa. Tästä syystä peltivanteet on käteviä. Aluvanteistä lähtisi varmaan sirpaleita reunasta tai vääntyisivät korjauskelvottomiksi.
Palattiin takaisin keskustaan ja lähdettiin kävelemään rannalle, jonka jälkeen etsittiin illallispaikkaa. Sellainen löytyi rannan toisessa päässä, josta lähdettiin. Mutta ehdittiin jo kiertää keskuskadun kautta jo. Eipä oikein löydetty, saattaa olla niin kaikki keskustan kahvilat ovatki ravintoloita, vaikka niin ei mainita.
Noh rannalla oli shashlik-ravintola, jossa tilattiin grillattua taimenta, possu-shashlikin, kana-shashlikin ja juotavaksi Belyi Medved’ eli valkoinen karhu oluen ja yllätys Pietarissa kotisaarellani valmistettua Vasileostrovski kvaasin 🙂
Kouluun saavuttuamme, vastassa oli uusi vaksi. Ei kiva sellainen, ei tervehtinyt vaan kysyi heti töykeästi: “Tiedättekö ettei koulusta tai kouluun saa liikkua klo 22 jälken?!” kello oli 22.03.
Ennen nukkumista tutkittiin uutta karttaa ja suunniteltiin reittiä Äänisniemelle. Yritettiin netistä etsiä koordinaatteja kirkoista. Mutta tyydyttiin niihin, jotka ovat merkitty karttaan tien varrella.