Eero on nyt Skodan ratissa ja minä takapenkillä ison tyynyn kanssa.
Riikasta päästiin jo aikoja sitten. Söimme nopeasti mäkissä, jonka bongasin keskustasta. Oli nopea ja vaivaton vaihtoehto, sillä halusimme päästä jatkamaan matkaa nopeasti.

Virallista sakkoa saatiin n. 20e. Reippaasti vähemmän kuin mitä poliisit pyysi lahjontaan. Omaa syytäni toki se oli, mutta noita taajamaa kylttejä ei aina pystyy bongaamaan. Etenkin kun tulevat yhden ainoan kerran eikä erikseen ilmoiteta nopeusrajoituksesta. Suomessa sentaan on perillä nopeusrajoituksista. Latviassa sama tapa kuin Venäjällä. Nopeusrajoitus-kylttejä ei käytetä. Niitä taajaman nimikylttejä ei aina bongaa, kun huomio on tien kunnon seuraamisessa pääosin ja kojelaudassa. Ajoin n. 80 50:n alueella ja naksahti 🙂 Kävi vaan huono tuuri, en parempaan olisi pystynyt. Näin kävi useasti Venäjällä edellisellä reissulla.
Kuulostaa selittelyltä, mutta ajattelin vaan kertoa vinkiksi muille, jotka joskus autoilemaan näillä mailla, että olkaa tarkkana noiden taajamaakylttien kanssa.

Yötaivas on mieletön. Tähdet loistaa kirkkaina ja puolikuu kirkkaana valolähtenä tässä pimeydessä.

Skodaan tuli pieni vika. Takav-asen valo palanut. Pitäisi jollain huoltsikalla ostaa polttimot.

Ja minähän olen tässä porukassa kiltein! 🙂
Mutta nyt voisin ummistaa silmäni.

-Dima

Takapenkin tiikerit vetelee hirsiä ja Eero puikottaa kohti Puolan rajaa. Latvia on jäänyt taakse ja nyt vaikutamme Liettuassa.

Tumen suosittelema kivennäisvesi maistuu kloorilta.

– JuHO

Vituix man!

Dima ohjeisti ajamaan E77:aa ja sammui takapenkille.. No Kalingrad kylttien kohdalla alettiin ihmettelemään, että noinkohan on oikea tie. No ei tietenkään, tää ois mennyt suoraan Valko-Venäjälle…

Tankataan nyt Skodaa ja ajellaan pikkuteitä pitkin oikealle rajalle. Tuli Tumen antama kartta tarpeeseen.

Tiet Liettuassa on hyviä, joskin peurat jo kerran melkein yllättivät. Ei onneksi osuttu.

Jusssia jo ”närästi” sen verran, että kävi syljellä.. ..vai oisikohan swine-flu iskenyt jo?

Nyt on tankki täynnä, joten keula kohti uusia seikkailuja!

– Eero

e

Tämä oletettu hiekkatie, onki päällystetty oikein hienolla asfaltilla. Mukava yllätys. Eero on ihan rallikuskin fiiliksissa, kivojen mutkien takia.

Heräsin siihen kun keskustelu kävi e77:n menevän Valkovenäjälle ja piti löytää kiertotie.

Mutta jatketaan. Itse piristyin sen verran, että nukahdan vasta kun päästään jollekin moottoritielle.

-Dima

Noniin, skoda jatkaa matkaa kohti Puolaa. E77:lla meinasi tosiaan kolahtaa peuraan, ei ollut kuin ehkä metristä kiinni ja kiitos Eeron nopean reaktion väistimme tämän kiilusilmäisen vittupään.

Uusi reitti löytyi pienen palaverin jälkeen joka vietettiin Liettualaisella huoltoasemalla. Tiet ovat aika hyvässä kunnissa ja puut erittäin vihreitä, kesä on täällä jo. Kohta pääsemme E67 moottoritielle Ja sitä jatketaan Puolaan, yritämme löytää matkalla Treblinkaan.

Koko taistelujoukko on hereillä, Dima tosin nuokkuu ja pilkkii siihen malliin että nukahtaa aivan kohta.

-Jussi