Löydettiin toinen uimaranta, jossa ostettiin juotavaa ja Antti pääsi hyppäämään laiturilta.

Pietarista palattuamme lähdimme naapuri Juran tarjoamaan banjaan. Melkoiset löylyt saatiin. Ei moista sähkösaunasta saa millään. Puhuttiin Juran kanssa saunoista ja niiden tekniikasta ja laaduista. Saunan jälkeen Juran perhe kutsui pöydän ääreen ottamaan chut-chuttia ja vähän lihaa. Meidän piti grillata tänä iltana, mutta se peruuntui. Sillä kun tultiin mökillemme, väki nukkui. Joten grillataan huomenna Primorskin reissun jälkeen.
Mentiin nukkumaan ajoissa, sillä aamulla kuudelta lähdetään Primorskiin (Koivisto).

Isäni neuvosi eilen illalla ajamaan Primorskiin Viipurin kautta, koska ei uskonut että Skodani pääsisi kulkemaan pienempiä metsäteitä pitkin. Päätettiin kuitenkin seikkailuhengessä ajamaan metsien kautta.
Reitti kulki viime kesällä palaneiden metsien läpi ja näkymät olivat karut. Mittaavia alueita kuolleita puita ja palanutta sammalta.

Sitten näkymät vaihtuivat autioksi alueeksi. Jossa paikkoin näkyivät juoksuhautoja ja katakombeja. Myös pommituksen jäljiltä olevat kraaterit olivat vaikuttavan näköisiä. Löydettiin ruostunut luoti ja kranaatin pyrstö. Kaikkialla oli metallisirpaleita. Alettiin luulla että kysessä on sodan jälkeinen alue, koko ajatus oli jännittävä.

Lopultakin huomasimme, että olimmekin sotaharjoitusalueella, joka oli tarkoitettu ilmaiskuja varten.
Kartassa näkyi että tien toinen pää oli merkitty kieltotieksi. Minkä tien päässä oleva kyltti vahvisti asian. Huhh huh, mihin oikein oltiin jouduttu. Hassua kun tien alkupäässä ei ollut minkäänlaista merkintää asiasta.