Category

2011 Norja

Category

2011 Norja

Viimeisen illan aatoksia

Tänään kaahattiin Rovaniemeltä Kauhajoelle. Ei mitään suurempia yllätyksiä matkalla. Kävimme ystävämme Sarin luona Kokkolassa juomassa teetä ja lämmittämässä Suomesta asti raahaamamme valmiskeitot. Hyvältä maistuivat nekin… Nälkä on paras mauste? Saimme Elinalta varsinaisen Kauhajoki-turneen kaupunkiesittelyineen ja vielä Hyypän kylän parhaassa talossa mitä mainiointa ruokaa. Uusia perunoita! Grillattuja maisseja ja sieniä! Kasvischiliä! Raparperikiisseliä! Nyt olemme Elinan perheen mökillä eli Kirveshovissa viettämässä viimeistä yhteistä iltaamme tällä matkalla. Äsken kävimme saunassa ja Elina ja minä jätimme talviturkin Vittuluoman lampeen. Kuulemma muinoin miehet Vittuluoman puroa ylittäessään ottivat hatun pois päästään. Emme tiedä miksi… Gaile neuloo loppuun pipoa poikaystävälleen, jaoimme äsken aarrearkun sisällön (eli simpukat ja merisiilit) ja järjestimme muunkin omaisuutemme järkeviin kasoihin. On raukea olo. Vielä viimeisiä norjalaisia voileipiä ruskean toffeejuuston ja hillon kanssa. Ihanaa nukkua tämä yö oikeassa sängyssä. Aurinko laskee lakeudella värjäten metsänreunan tuolla kaukana hennolla punerruksella, värittäen koko taivaan spektrin oranssin, keltaisen ja vihreän kautta siniseksi. Huomenna on viimeinen matkapäivä.

Ai niin! Tärkeitä uutisia Hepan elämästä: Mordvanhevonen kohtasi tänään suomenhevosen Elinan kotipihassa. Kohtaaminen oli jännittävä ja erittäin onnistunut eläinten huomattavasta kokoerosta huolimatta. Tällä hetkellä Heppa silti kaulailee lähinnä Dinosaurusrouvan kanssa, joka on auton vakiasukki ja taisi matkustaa koko matkan jalkatilassa. Nyt uudet kaverukset matkustavat auton keulassa. Dinosaurusrouvalla on siipi hepan olalla.

pieni kiitos.

?m? on viimeinen matkap?iv?. Elina nukkuu etupenkill? ja Dims ajaa. Gaile viimeistelee myssy? ja min? kirjoitan. On ollut hieno reissu. Reissu Norjan halki, mutta my?s reissu kaikenlaisten tunteiden l?pi. Kaikenlaista on tapahtunut kotimaissamme ja p?iss?mme ja hetkess?. On mennyt vuoristoisesti eli el?m?isesti ja lopputulos on el?m?n tapaan hyv?. Tajusin jossain vaiheessa, ett? t?rkein osa t?t? matkaa eiv?t oikeastaan ole kaupungit, paikat ja maisemat, vaan todellinen matka tehd??n t?ss? autossa. Etenkin kun olemme viett?neet t?ss? purkissa suurimman osan p?iv?st?! On hienoa huomata, ett? homma toimii ja meid?n erilaiset ominaisuutemme toimivat t?m?n yhteis?n hyv?ksi. Ja voi sit? naurun m??r??. We?re having fun, fun, fun, maybe/baby, Geronimo-Teroni mun, Kamel?s?, Turist-info, vuoret ja aaargh. Kiitos yst?v?t. Me muodostamme mahtavan matkaseurueen.

Päätös

Matka on onnistuneesti ohi! Takana on vajaa 4500km 🙂 Pitkillä reissuilla 400km/päivä tuntuu olevan mukavuuden raja. Jos lähtö ajoitetaan aamupäivään, niin 200km jälkeen sopivasti voi tehdä lounastauon. Sitten seuraavat 200km ja matkan jälkeen jää vielä rutkasti aikaa tutustua kohteeseen. Ja jos itse reitti on mielenkiintoinen, niin monineen pysähdyksineen matka ei tunnu pitkältä eikä veny liian myöhäiseksi. Sitten kun mukavuuden raja ylittyy, matkat alkavat tuntua suorittamiselta ja lopussa on usein väsynyt fiilis, vaikka kuskia vaihdettaisiin. Kyse on siis ajan viettämisestä purkissa. Siksi bussi- tai junamatkat seikkailumielessä eivät kohdallani koskaan toimineet. Esimerkiksi Interrail-matkat eivät tämän takia olleet mielenkiinnon kohteena.

Tämä reissu Norjaan ei jää ainoaksi. Nyt kun maa on tullut laajasti tutuksi, aion tutustua ainakin Trondheimiin ja Lofooteihin syvällisemmin. Lofooteilla voisi viettää kokonaisen viikon patikoimalla ja kiipeilemällä vuoriin. Sen teen varmasti lähivuosina 🙂 Muutenkin Norjassa voisi kruisailla useimminkin, jos muuta kohdetta ei löydy.

Oli hieno reissu ja mukava seura. Ehdittiin jo pohtia uutta reissua yhdessä. Mutta siitä sitten myöhemmin.
Itselläni on tulossa kesä-heinäkuussa seikkailureissu ystäväni Jussin kanssa Karjalan halki Vienanmerelle etsien vanhoja puukirkkoja.

Reissussa kameraa on laukaistu 4 hengen voimin noin 2500 kertaa.  Muutama sataa näistä on panoraamakuvien osaotoksia, muutama sataa taas suoraan roskiin meneviä epäonnistuneita. Jäljellä olevista pitäisi karsia osan pois. Laitan kuvat näkyviin tämän viikon lopulla. Huomenna pitää lähteä jo Pietariin kummipoikani ristiäisiin.

Näkemisiin seuraavassa reissussa! Eli siis pian 😉