I just reaized that if we want our friends who aren’t speaking finnish to understand what are we up to, we really should also write in english. I just checked up how this google translator tool works on our blog and got very good laughs. (For exmple, I said in last message that “Amanda has not slept even that much as I” and GT translated it as “Amanda doesn’t wax”)

Oh well, our trip to Norway has begun. We are leaving from Turku now and heading to Stockholm. We are trying to get to Stallet in time. There is exam concert of Blink (Nordic masters!). We’ll see. 🙂 First drunken swedish lads dressed in sheets just came to ask key from reseption to cabin. Maybe it is time for morning cafe.

Elina on lainaamassa jostain mukia. On näet aika korkata pieni vihreä termarini ja juoda sieltä ensimmäiset teet. Mate on ystävyyden juoma. Sitä siis nautimme. (Dims nukkuu autuaan unia lattialla…)

Olen valmistautunut matkaan tyypilliseen tapaani eli nukkumalla ” zero poäng”. Siinä saavuttaa kyllä tietynlaisen rauhankin. Kasaa hitaasti tavaroita (nopea hötkyily ei siinä väsymyksen tilassa onnistuisikaan), hyvästelee rakasta huonettaan, miettii mitä tuleman pitää – valmistautuu siis myös henkisesti matkaan. Pakkasin mukaan myös töitä – mutta onneksi työt ovat hyviä levyjä, joista täytyy valita, mitä soittaa uutuuslevyillassa jahka täältä tulemme takaisin. Otin mukaan myöskin Diman viime joulun joululahjan: puoliksi valmiin villasukan. Dima otti sen valmiin parin ja haasteena on saada pari vihdoin löytämään toisensa Diman jalasta. Tiedonantoja sukkien rakkaussuhten etenemisestä tullee myöhemmin.

Meillä on Elinan kanssa kummallakin uudet fivefingers-varvaskengät ja olemme kuin kaksi outoa marjaa, tai marjamätästä näine näkyvine varpainemme. Nyt Elina virittää mandoliinia ja harjoittelee otteita. I like. Maniska soi ja Ama näpyttää. Diman levollinen hengitys kuuluu läheltä ja kauempaa sekaisin suomea ja ruotsia ja pelikoneita ja käriseviä kaksivuotiaita! Tässä on pieni keidas.

On kiva lähteä reissuun. Kaikkein eniten odotan rakkaiden vanhojen tuttujen tapaamista. On mennyt monta vuotta siitä, että näin vuonon joka aamu kuukauden ajan Trondheimissa. Ihmisten lisäksi kai haluan tervehtää myös sitä vuonoa. Aamulla odottaessani Ellua ja Dimaa päätin juhlistaa reissuamme laittamalla tarrakorvikset korviin. Sydänkorvikset. Tästä tulee hyvä reissu.

Alku- ja pääruuat on syöty. Eivät paljoa vakuuttaneet. Valikoima on supistettu vähäisen matkustajamäärän takia. Nyt menossa on jälkiruokapöytä, joka sitten pikkasen pelastaa tilanteen.

hei kaunis ihmiset!

mulla on jewharp tuntia tanaan, mun opettaja oli Katarina!:)Han sano,etta hen rakastaa teita myos, ja sitten  mina kutsuin hanet huomena syo meidan kanssa ja sitten han sanoi ,etta han ota hanen istrumentia ja me voimme tehda musiikkia yhdessa:)ja myos menna lahtialla, joka on kotoan lahella ja tehda iso kokkoa!

Saavuttiin tunti sitten Tukholmaan. Ajettiin ulos ensimmäisten joukossa 🙂 Suunnistettiin legendaariseen Stallettiin, jossa tutkintokonsertissa esiintyy Blink. Yksi yhtyeen laulajista, Lotta, on Elinan ja Amaandan opiskelukaveri.
Konsertin jälkeen Karlstadiin 🙂

.. sittenkin mentiin. Otetaan yhdet ja sitten jatketaan matkaa.
Oli aivan mieletön konsertti. Loistavaa musiikkia ja laulua. Levy pitää hommata sitten kun sellainen ilmestyy.
Konsertin aikana piti käydä parin otteeseen lisäämässä aikaa parkkiautomaattiin.
Nyt pitäisi käydä hakemassa auton lähemmäs tätä baaria.
Tytöt varmaan kirjoittavat lisää konsertista 🙂

Pitkään en ollut Tukholmassa, en muistanutkaan tykkääväni kovasti rantaviivakortellien arkkitehtuurista. Ainakin Strandvägenin talot ovat hienoja. Mutta sotkuinen leveä talojen ja vesirajan väli hieman pilaa maisemia.

Yllättävän keveästi ajettiin 300 km Karlstadiin. Tosin ruotsalainen moottoritie on kyllä suhteellisen ahdistava kaiteineen ja olemattomineen pientareineen. Sellainen koura. Rekkakuskeilla on varmaan tukalammat olot.
Mutta, loppumatkassa alkoi tihkusade, joka pisti meidät jännittämään perillä olevia olosuhteita.
Ja syytä olikin, sade yltyi kaatosateeksi.
Tilannetta ei helpottanut se, ettei leirintäalueelle saanu mennä keskellä yötä. Saatiin kuitenkin vessan avaimen. Ajoimme alueen ulkopuolisen parkkipaikan reunalle ja vedettiin 4x6m pressu auton ja puiden väliin sadesuojaksi, jonka alla saatiin teltta pystyyn. Säädin hieman liikaa päällysteen kanssa. Mutta nyt tää on pystyssä ja me sisällä valmiina nukkumaan. Ensimmäinen päivä on takana, hyvää yötä.

Herätys klo 11.30. Koko yön sai kuulla sateen ropisevan päin pressua. Mutta se ei haitanut, nukadin samantien edellisen kirjoituksen jälkeen. Teltan ja muiden kamojen pakkaamisen jälkeen käytiin vastaanotolla. Siellä meiltä pydettiin 100€ yställisestä herätyksestä, keittiön ja vessan käytöstä. Hieman harmistuin kun käytettin tavallista keittiötä. Itse haluaisin sitä tunnelmaa trangian ympärillä 😛

Eilisen teltan pystytyksen jäljiltä on märät vaatteet. Eikä tänään ole aurinkoa kuivattamassa niitä. Mutta ei hätä, Oslossa Gailen luona saadaan ne kuivaksi. Toki meillä on erikseen kuivat vaatteet päällä. Mutta mitäpä jos kahtena peräkkäisenä yönä sataa 🙂 Muapa se ei haita, mutta tytöistä en tiedä.

Astiat on tiskattu. Käydään nyt jaloittelemassa järven rannalla sitten pakataan keittiötarvikkeet autoon ja matka jatkuu. Pitäisi matkan aikana saada tyttöjä kirjoittamaan jotain.

Saavuttiin Arvikaan ja ollaan nyt Elinin luona.
Navigaattori ehdotti “oikaisureittiä” pikkuteitä pitkin. Päätimme noudattaa ehdotusta seikkailumielessä vaikka kartalla näkyi nopeammat tiet. Oli kyllä nätti reitti, hienot maalaismaisemat, lehmät ja hevoset joka puolella. Tytöt nukkuivat osan reitistä. Elina alkoi kutomaan, mutta antoi periksi unelle.

Gaile taitaa odottaa meitä kovasti Osloon 🙂

Mentiin Elinin kanssa Arvikin kiertoajelulle. Torin laidalla olevassa kahvilassa Amanda sai toivomansa Budapest kakun 🙂 Pitäisi jo lähteä kohti Osloa, ettei tulla liian myöhään Gailelle. Pitäisi käydä Oslossakin kävelyllä.