Matka jatkuu. Mustalaisleiri on purettu, liinavaatevarastolla on vierailtu ja suuntaamme kohti Berliiniä. Yö oli levollinen, tosin Jussi pelkäsi että sänky romahtaa ja meikäläinen tippuu niskaan.

Etupenkinpojat nahistelee. Käsirysy tuli kun Eero ei antanut painaa tööttiä.

Hapankaali ja makkara, sekä vehnäolut ovat saaneet Jussin vatsan pitämään iloista ruplutusta. Pakki pelaa, kunhan ei juo limonaadia, silloin alkaa Jussia närästämään.

Nyt olemme dachaun pihamaalla, näyttää siltä että sakemanni onnistuu taas tyhjäämään turistin taskut. Kaikki maksaa…

Kun saavumme berliiniin määrään kalusto fyrerin ominaisuudessa koko iskuryhmälle täydellisen varustehuollon jonka jälkeen alkaa henkilökohtainenhuolto.

– Juho

Noniin, Dachau oli juuri sitä mitä pelkäsimme, 60-luvulla rakennettuja kirkkoja ja pahinta oli joku olutterassi jota olivat rakentamassa sisäpihalle, sisälle ei kyllä ihme ja kumma maksanut mitään, parkkerauksesta sakemanni ryösti 3 euroa.

Jatkamme kohti Berliiniä, siellä on vielä Hitlerin bunkkeri.

-Jussi

Jesh! Sain äsken työt tehtyä. Oli paljon rauhallissempi alkumatka, kun Jussi veti tiirsat ilman tyynyä. Tyynyt takakontissa tällä kerta.
Matkaa Berliniin on jokusen kaksi ja puoli sataa kilsaa. Eero skarppina antaa tilaa porscheille ja ferrareille, mutta rohkeasti ohittelee kaikkia muita. Rekkakuskit vaan aiheuttavat haastavia tilanteita.

Jossain vaiheessa pysähdytään tankkaamaan ja syömään. Sitten ehkä minä pääsen hurjastelemaan autobahnilla. Tai jos Eero vielä jaksaa, niin saanpa käsitellä kuvia tai otan torkut.

-Dima

Noniin. Reilu 130km ajoa vielä tämän päivän siirtymästä jäljellä ja sitten onkin historiallinen hetki, olemme kaksi yötä samassa paikassa joten tänään varmaan suuntaamme kohti Berliinin yöelämää.

Dima käsittelee kuvia pyyhe päässä ja Eero toimii tommimäkisenä. Skoda on veikeä auto, ei tarvita nopeusmittaria koska 110km vauhdissa huutaa eturenkaat, 120km vauhdissa takarenkaat ja 130km vauhdissa kaikki renkaat ja lopulta kun skoda saavuttaa 140km vauhdin alkaa antenni hakkaamaan kattoa, kätevää.

Taivas on synkkä kuin nälkävuosi, taitaa kohta tulla vettä kuin esterin perseestä. Kelit muuttuivat heti paskaksi kun saavuimme Itävaltaan ja Saksaan, shortseja ei enää ole tarvittu.

Matka alkaa kohta olemaan siinä, mielenkiintoinen reissu kyllä ollut, enpä ole aiemmin Istuskellut autonkyydissä monta tuhatta kilometriä viikon aikana.

PS. Koordinaatteja kirhoitellessa alkoi sataa kunnolla.

-Jussi

Saavuttiin just perille. Oli melkoista sikinsokin ajamista ennen kuin löydettiin hostellille. Hostellin seutu näyttää pikkasen huolestuttavalta. Toivottavasti Skoda säilyy ehjänä ylihuomiseen.
Meidän huoneessa on suhku ihan huoneen nurkassa. Kätevää 😛
Juholla kun on varaus tehty myöhemmin, niin sai hän punkan dormista. Katotaan tuleeko hän nukkumaan meidän huoneeseemme.

Likainen kaupunki tämä Berlin. Mutta selviää pian millainen on sen keskusta. Pojat aikoo viettää kaiken Berliinissaolonsa aikana clubilla. Minä ehkä pipahdan sinne, mutta lähden sitten kiertelee kaupunkia. Jos ei tänään, niin ainakin huomenna.
Sain käsiteltyä kuvat autossa, ei nukuttanut kovin paljon. On kyllä jännää istua pelkääjän paikalla pyyhe pään ja monitorin päällä, jotta olisi riittävän pimeä kuvien käsittelemistä varten. Skoda menee 140 ja pojat huutaa ohittavien Audien, Mersujen ja Bemareitten perään v.s.p.:ta. Ja itse kun en näe tilannetta, enkä aina jaksa ottaa pyyhettä nähdääkseen mitä oikein tapahtuu. Jännät on fiilikset.

Testattiin mekin paljonko Skodasta lähtee vauhtia. 170km/h irtosi, sitten alko ylämäki ja kurvi. Katsotaan sitten Rostokkiin matkalla pidempiä suoria.

Kuvat siirtyvät parhaillaan, että pian saatte nähdä lissää kuvia 🙂

-Dima

Berliini, Germaania.

Automatka sujui verkkaisesti, Dima painoi hommia ja piirteli maindmappeja PowerPointilla. Kovat kalvo-sulkeiset luvassa

jollekin kunhan esitys valmistuu.

Vuosimalli 1997 Skodan penkissä ei perse puudu ja tilaa on 192cm rungolle ihan mukavasti, jopa takapenkillä. 1,6l

bensakoneella varustettu octavialle soppa maistuu joten bensan kulutus on kovaa, autobaanalla ~8,5l/100km. Ensireissulle

pitää päästä isolla dieselillä. Sellaiset ovat kyllä tuttavapiirissä melko harvassa, tosin Klamien Volvokin rullaa 6l/100km

tai jotain sinnepäin.

Jos joku karva-aivo saa päähänsä nakella roskia autonsa akkunasta on luvassa 500€ pikavoitto. Gestapo on alati läsnä väijyen

milloin uksi aukeaa ja roska singahtaa. Näin ainakin luvattiin kylteissä teiden varsilla ja taukopaikoilla.

Retkikuntamme lääkärin Dr. Jaurulan maantiediagnoosin mukaan minuun on iskenyt swainflu eli sika nuha, taitaa kyllä olla ihan

normi räkätauti. Olo on hieman hutera ja räkää riittää. Tästä johtuen jätän diskoteekin tänään väliin ja parantelen itseäni

yrteistä uutetulla nektarilla. Kun saunan ja ruisleivän löytäisi jostain, olisi lentsulla paha paikka.

Pitää kyllä käydä kuvailemassa patsaita ja rakennuksia. Meikäläinen hoitaa turistikuvat, pojat puolestaan poikkitaiteelliset

ruosteiset naulat. Dima paukautti tänään puolivahingossa ohilentäneestä sorsasta vuodenluontokuvan.

– Juho

Jussi nukkuu, minäkin olen jo sängyssä. Eero vielä aulassa säätää kuvia olut toisessa kädessä. Juho omassa punkassa nukkuu kai myös.

Käytiin metrolla keskustassa pikavisiitill etsimässä ruokaa. Löytyi hyvä ja nopea ravintola. Pojat ottivat vaaleapunaisen Berlinerin, joka maistuu melkein mehulta. Ruokaa oli aivan mainiota saksalaista menuta. Hyvin täytti vatsan. Ajattelimme tilata samalla jäätelöt jälkiruuaksi. Mutta tarjoilija kertoi ottavansa jälkiruokatilaukset vasta jälkikäteen. Ja oikein teki sillä vatsamme täytyi niin ettei muu enää mahtunut. Ja palasimme takaisin hostellille.
Juho taisi tehdä meille suunnitelman huomiseksi. Paljastuu kait vasta huomenna aamulla.

Herätys klo 8.

-Dima

Eipä ollut pojista tänäänkään klubille lähtijöiksi, vaikka ihan hostellimme vieressä olisi parikin legendaarista berliiniläistä paikkaa ollut. Toivottavasti Jussi on sanojensa mittainen mies ja huomenna pääsemme tutustumaan vilkkaan kaupungin yöelämäänkin.

Pojat siis sammuivat jo aikoja sitten, itse kävin nyt läpi parin edellisen päivän kuvia.

Juho ehti alkuillasta tehdä vähän suunnitelmia huomiselle ja toimiikin huomenna ylimyrskynpäällikkönämme. Yritämme varmaan päästä vierailemaan kaverini vinkkaamassa hylätyssä itä-saksalaisessa vankilassa. Sisäänpääsy voi vaatia hieman akrobatiaa vissiinkin ja työmaa-aitojen käyttöää tikapuina.

Nyt unta kaaliin itsekin, jotta jaksan herätä kanssa aikaisin. Saksalainen huijasi taaskin, lakana punkkaan oli liian lyhyt, peitto ei mahdu pusssilakanaan ja tyyny on paikalliseen tyyliin puolen sängyn kokoinnen. No eiköhään tässäskin väsyneenä hyvin nuku.

– Eero

Rakas päiväkirja, kirjoitan tätä autiolta saarelta. Meitä on kohdannut suuri tuho, saksalainen merirosvopäällikkö on vienyt huoneemme ikkunoista tiivisteet, apinat kutistaneet lakanamme ja mikä pahinta, itse kapteeni koukku on vaihtanut tyynymme peiton puolikkaisiin.

Retkikuntamme on kuitenkin vahva, eikä anna pienten vastoinkäymisten lannistaa haluamme. Olemme päättäneet kokoontua leirinuotiolla kello yhdeksän, sieltä jatkamme matkaa saaren koilispuolelle jossa täydennämme vartuslistaamme ja jatkamme tämän jälkeen matkaa tutustumaan eläintarhaan ja vanaan merirosvojen hylkäämään kidutuslaitokseen, vankilaan!

-Jussi

Jussi pääsi ulvomaan susien kanssa. Hyvä duetto.
Todistettiin parin eläinlajin suvunjatkoa, kova oli meno.
Nyt pienen olut-tauon jälkeen menemme etsimään apinoita ja matelijoita.

-Dima