Sain käsiteltyä kuvat. Siirrän ne heti kun löytyy wlan ja aikaa, todennäköisesti vasta hostellissa. Voisi kokeilla kohta kirjoittaa työprojektia.
Edellisesta leirin sisällöstä voisi olla kahta mieltä. Jos se alunperin oli pelkkää rauniota, niin silloin olisi vaikeampi hahmottaa kokonasuuden. Mutta restaurointi on tosiaan mennyt liialliseksi.

Takavasemman renkaan rumpujarrussa taisivat olla ruostuneet jouset katkeneet. Joten rumpun sisältö on siellä löysänä pitämässä kolinaa välillä. Mutta se ei ajaamista haita. Minulla on jarrusarja mukana, oli ylimääräinen kun luulin jarrupalojen kuluneen. Mutta tarkistuksessa palat olivat vielä täydet. Katsotaan jos jossain vaiheessa huoltoasemassa saisi korjattua ne.

Etuvasemmalla näkyy horisontissa vuoria, mitkähän ne ovat? Se selviää kait kartasta myöhemmin.

-Dima

Pitihän se tajuta jo heti, että Alpithan ne ovat! En heti hoksanut että olemme jo näin etelässä. Komeita lumihuippuja. Siellä minun piti viime kesänä olla pyöräilemässä. Mutta se siirtyi tulevaisuuteen.

-Dima

Noniin, Skoda on nyt selviytynyt reissusta viimeiseen maahansa eli Saksaan. Hullua ajotyyliä täällä, ihmiset ajavat reikäpäässä eikä nopeusrajoituksilla taida olla mitään väliä kun kukaan ei niitä noudata.

Dima syö koko ajan, tauotta. Ihme mies, mihin tuo energia menee kun mies syö 20h vuorokaudesta eikä koskaan pasko. No, viides myslipatukka aukesi juuri ka vasta me syötiin mäkkärissä 🙂

-Jussi

Ei ne myslipatukat mitään nälkää poista. Syöminen johtuu kait ensimmäisestä päivästä kun en ajaa autoa.
Eikä tästä kirjoituksesta tule mitään, kun motarilla tapahtuu ja takapenkillä suut käy v.p.s. sanaston ympärillä ja kovaan ääneen.
Ehkä illalla Munchenissa en vietä kovin pitkään clubissa tai jätän kokonaan väliin, niin saisin tuon homman tehtyä.

-Dima

Münich, Saksanmaa.

Ei sitten menty katselemaan Kotkan pesää kun on kerran suljettu, kai siellä on vielä parimetriä lunta.

Sakemanni on ainakin toistaiseksi osannut lontoota ja asiat ovat sujuneet mallikkaasti.

Kohta isketään ilmeisesti kaupungille, hapankaalin ja bratwurstin perään.

Olut on Saksassa elintarvike joten sitäkin on paras siemailla, ettei saa mehupojan mainetta sakun silmissä.

Mutta ensin huolletaan kalusto ja tehdään punkat.

– Juho

Noniin. Saksassa ollaan niin eletään kuten nahkahousu; järjetön makkaralautanen ja isoi bisse.

Odotellaan nyt ruokaa, maha kurnii jo.

/Jussi

Noniin, nyt se päivä koitti. Dima on koko matkan koittanut ostaa siideriä tai lambic-olutta, nyt sitten se ihme tapahtui. Harhailtuamme tunnin pitkin Munchenin katuja etsien olutjuottolaa viimein lmytyi joku joka oli auki ja kaskummaa, sieltä löyryi Diman kultaa, siideriä

PS. Eero taitaa ajaa huomenna, Dima vetää perseet 😉

-Jussi

Hostellin aulapihalla istuskelen ja koitan tehdä työasioita.
Sain just siirrettyä loput kuvista galleriaan. Päivällä en ehtinyt siirtää kaikkia kuvia. Joten te, jotka katsoitte päivällä niitä kuvia, menkää katsomaan lisää. Yhteensä 95 kuvaa. Siltä päivältä.

Tämän päivän kuvat käsittelen vasta huomenna. Tänään en jaksa.

-Dima

Taisi Juho syödä liikaa hapankaalia, kun sängystä tippuu pohjapuita jo Jussin päälle.. Saas nähdä herääkö pojat vielä aamulla samasta punkasta, jos Juho tippuu yöllä sängyn läpi.

Nyt on menossa sängyn uudelleen rakentelu ja parantelu. Piti varastaa naapuripunkasta varaosia.Dima on yhä teillä tietymättömillä..

– Eero

Heräsin taas perinteisesti paljon aiemmin kun muut. Hostelli oli hienoilla ulkokuorilla, elektroniset lukot ovissa ja lokeroissa mutta siihen jäikin. Juhon sänky oli aika pelottavassa kunnossa, puista osa poikki ja osa kadoksissa ja loput aivan suunnattomalla mutkalla. Onneksi huoneessa oli yksi sänky jossa kukaan ei nuku, lainasimme sieltä välipuita ja näyttää siltä että yöstä selvisimme ilman vahinkoja (Siis ettei Juho tullut pohjan läpi alasänkyyni).

Hostellissa on myös Baari, jossa musa soi ihan tajuttoman lujalla ja kaikki veti tsäpäkkää niin että ajatuskin siellä olosta sai voimaan pahoin, tuo oli lisäksi aivan tajuttoman kallis.

Tarkoitus olisi herätä kahdeksalta, pakata kamat ha suunnata Dachaun kautta Berliiniin. Dimalla meni töiden parissa tosi myöhään joten Eero ajanee jos jaksaa, itselläni jäi silmälasit kotiin joten ei viitsi ajaa jos ei ole aivan pakko.

PS. Yöllä oli tullut kuvaviesti, arvasin jo kun klikkasin sitä; Minusta tuli eno ja siskoni synnytti potrean pulskan pojan 🙂 Taidankin tuoda pojalle nahkahousut ja makkaroita tuliaisiksi.

-Jussi