Uinnin jälkeen lähdettiin sisemmälle Koivistoon ja löydettiin evankelis-luterilaisen kirkon. Joka oli oman kotitalon näköinen rakennus, paitsi että seinällä komeili risti ja kyltti.
Päätettiin mennä sisälle ja huomattiin että aamun jumalanpalvelus oli juuri päättynyt.
Pappi tuli meitä vastaan, kun huomasi ettemme ole paikallista väkeä.
Riitti vaan mainita, että Antti on Koivunevan tytärenpoika, niin paikka räjähti. Meitä pirittivät paikalliset ja kirkonväki. Pappi ja hänen ystävänsä Vladimir, joka toimi merikapteenina, olivat täysin hurmoksessa meidän vierailusta. Pappi osasi jonkin verran suomea, joten oli innokas puhumaan sillä, miten pystynyt. Teen äärellä vaihdettiin tietoja ja tarinoita, sovittiin jatkotapaamisista. Yritettiin myös paikantaa pappilan sijaintia, josta Antilla ei ollut tietoa. Mutta sovittiin, että Antti käy äidinsä ja tädinsä kanssa paikalla ensi kesänä.
Mukavat hetket jouduttiin keskeyttämään, sillä meidän oli pakko palata takaisin mökille.

Pribylovon (Kurkela) ja Kljuchevojen (Makslahti) kautta kohti Sovetskia (Johannes)

Juuri ennen Johannesta käännyttiin kohti Tokarevoa. Antti on ajanut Primorskista lähtien ensimmäistä kertaa Venäjän teillä. Halusi kokea sitä vuoristorataa itse käytännössä ratin takana, eikä kartanlukijana pelkääjän paikalla.
Näin sitten minä istuin nenä kartassa kiinni.

Antti huomasi maalaisidyylisen sillan, joka ylitti Gorohovka “Hernu” -joen yli. Nätit näkymät oli. Olisi oiva piknikki paikka, jos vaan olisi eväät mukana.

On kyllä ihmeellistä miten ihmiset asuu tälläisissä pienissä kunnissa. Ihan toista maata asuminen verrattuna Suomeen. Mieletön reissu.

Käännyttiin reikäiseltä asfalttitieltä metsätievuoristoradalle.

Jouduttiin odottamaan tovin, kun radan ylikulku oli suljettu. Neljä junaa meni molempiin suuntiin siinä aikana.

Reissulta palattuamme meitä odottivat grillillä kunnon pihvit ja muut herkut.
Isä rakensi arkun näköisen puugrillin, jota sanotaan krematorioksi. Erittäin pätevä rakennelma, paljon tehokkaampi kuin kaupoista löytyvät tehdasvalmisteiset grillit.
Mentiin nukkumaan ajoissa, sillä aamulla kuudelta lähdetään Primorskiin (Koivisto).

Pihviaterian jälkeen Antti pakkasi loput tavaroista ja lähdettiin Viipuriin. Antin on tarkoitus lähteä 19.04 junaan.
Mutta ennen junan lähtöä kohti Helsinkiä, kruisailtiin Viipurin pikkukatuja pitkin. Kokeilimme mennä myös linnaan, mutta sisäänpääsymaksu ei ollut lyhyeen vierailun arvoinen. Päätettiin jättää se toiseen kertaan.
Lopulta saatoin Anttia junaan ja itse palasin mökille.

Eilen illalla mökillä leikittiin sulkapalloa siskopuoleni Ljuban ja isän kanssa. Ljuba on melkoinen peluri. Pelin jälkeen syötiin ja istuttiin nuotiolla juttelemassa.
Tänään tehtiin pihatöitä ja viimeisteltiin vierasmajan kattoreunusta.
Päivän lopuksi päätin kuitenkin lähteä Helsinkiin, jotta ehtisin nukkua ennen töiden alkua. Enkä ajaisi suoraan töihin.