Odotettiin autoja ja ohi ajoi vihdoin sopiva maasturi. Kuski suostui hinaamaan kaupunkiin.
Noin 5 km jälkeen oikea takarengas räjähti palasiksi. Saimme vaihdettua vararenkaaseen, jolla sitten päästiin ensimmäiselle autohuollolle. Sain suostuteeltua yhtä kalastamaan lähtevää huoltajaan tarkistamaan.
Sanoi jos on alumiinipohja, niin voi olla hankala tai mahdoton korjata. Muussa tapauksessa voisi hitsata. Alumiini se oli. Nyt puretaan katsoakseen onko pieni reikä, jotta voisi liimata kiinni.

Käytiin taksilla kaupungilla ostamassa huoltomiehen pyytämiä tarvikkeita. Nyt kylmähitsauksella halkeamat umpeen. Sanoi, että tolla nyt voi ajaa seuraavaan öljyvaihtoon asti. Silloin pitää vaihtaa koko öljypohja uuteen, koska venttilikin on kylmähitsattu kiinni. Muutenkin koko pohja oli saanut useitakin iskuja ja siltä se näyttikin.
Iso kiitos huoltomiehelle! Nyt hän pääsee Tollojoelle kalastamaan 🙂

Näyttää siltä, että aikaa on mennyt tuohon korjaukseen. Joten skipataan kaikki kohteet ja ajetaan suoraan Iisalmeen. Pitäisi ehtiä viimeiseen junaan.

Huh! Kohta Suomessa!
Venäjän tulli takana, Suomen edessä.

Raja on ylitetty. Ja kun auto on kulkenut näinkin hyvin, niin päätettiin kuitenkin etsiä yhtä chasovnjaa. No nyt kun ollaan Suomessa, sanotaan se tsasounaksi 😉
Nyt pyöritään pitkin Valtimoa sitä etsimässä.

Jatketaan sen jälkeen suoraan Iisalmeen, tädin luokse. Sielä sauna Kilpisjärven rannalla ja järvessä pääsee uimaan. Saadaan näin kolmen illan saunaputki.

Autossa pahoja maalivaurioita lukuisista kivistä, jotka lentelivät meitä hinaavasta autosta. Tuulilasiin tuli kolmas häränsilmä. Komeampi kuin kaksi edellista. Moottorikin kaipaa pesua, kun se öljy on ruiskuttunu halkeamista ympäri moottoritilaa.
Iisalmesta ehkä ostan uudet renkaat taakse. Vannekin pitää ostaa. Räjähtäneen renkaan vanne taitaa mennä kukkaruukuksi. Katsastuksessa selviää lisää jännittäviä asioita 🙂 Kerron niistäkin tänne. Katsastan auton joskus ensi viikolla.

Tsasouna on löydetty. Se ei ollut kummoinen. Mutta tulipa nähtyä se.

Nyt ajetaan kohti Iisalmea. Siellä sauna, makkaraa ja olutta. Siideria minulle. Järvessä uidaan. Talviturkki on heitetty jo Haikolassa 😉

Tämä taitaa olla reissun viimeinen postaus matkalta. Seuraavaksi ilmoita valokuvista ja katsastuksen tuloksesta. Jossain vaiheessa kirjoitan matkaraportin matkakuvauksen loppuun.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa tulevaa reissua, mutta eiköhän sellainen joskus tulee taas. Hurjiin seikkailuihin en enää volkkarilla mene. Vasta kun on Niva kakkosautona. Siinäkin on pulmansa, niissä kun ei yleensä ole ilmastointia :/

Auto läpäisi katsastuksen puhtain paperein!

Pyysin katsastajaa kiinnittämään alustarakenteisiin erityistä huomiota. Hän ei löytänyt mitään löystymisiä niveleissä ja iskaritkin olivat testien mukaan kunnossa.
Olin täysin varma, että olisi vähintään korjaushuomautuksia. Ei tavallinen henkilöauto voi selvitä 2000km Karjalan teillä, jotka olivat kaikkien reissujeni pahimmat. Yhtä pientä metsäseikkailureissua lukuunottamatta. Tosin sekin oli Karjalan Kannaksella.
Eihän auto selvinytkään, kun se öljypohja meni puhki. Mutta öljypohja ei liikuta autoa, se vaan pitää öljyt sisällä 🙂 Iskarit, nivelet ja renkaat ovat kaikista eniten rasitusta saaneet osat. Renkaat on vaihdettu. Samoin ostettu uudet vanteet. Mutta ihme ja kumma ettei, iskareita tarvinut vaihtaa. Vaikka vanhoja ovat. Autossa jo vuodelta 2004.

Ilmeni autossa toinenkin yllätys. Etelä-Pohjanmaalla kun ajelin, niin moottori otti ja sammui. Huollossa ihmeteltiin tapausta, kun ei vaan tahdo löytyä vikaa. Lopultakin syynä oli tyhjä tankki. Vaikka mittari näytti tankin olleen puolillaan. Syy selvisi, anturi oli irronnut paikoiltaan kovasta tärinästä. Onneksi ei ollut pahempi vika. Tulipahan samalla vaihdettua polttoiainesuodattimen.

Valokuvat vielä saavat odottaa. Menen purjehtimaan Turusta Helsinkiin pariksi päiväksi.

Kilometreja kertyi 2900 km.
Polttoainetta kului 172 l.
Rahaa meni reilut 1100 €.

Kustannukset ja lopullinen reitti löytyvät matkakuvauksen lopussa.

Valokuvat tulossa.