No niin. Tuli tehty\u00e4 paljonkin t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4, etten ehtinyt blogiin koskea.
\nRajan ylityksen j\u00e4lkeen suunnattiin suoraan kohteeseen. Jussin is\u00e4n neuvojen ja vanhan kartan avulla oli suhteellisen helppoa suunnata. K\u00e4ytimme tosin navigaattoria n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sijaintiamme, josta sitten katselimme sijainnin paperikartalla. Mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s koheeseen mentiin sit\u00e4 hankalammin maanmittareiden tekem\u00e4\u00e4 kaupallista karttaa oli lukea. P\u00e4\u00e4timme navigoida lopulta trakkerin piirt\u00e4m\u00e4n j\u00e4ljen muodon ja k\u00e4sin piirretyn kartan avulla. Oli hitusen helpompi, mutta v\u00e4lill\u00e4 meni arpomiseksi kun osa vanhoista teist\u00e4 olivat kadonneet olemattomiin.
\nKerran navigaattori teki pienen tempun, jossa luultiin menev\u00e4mme v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tiet\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan. Hoksattuamme tilanteen, k\u00e4\u00e4nnyimme takaisin kohti varmaa paikkaa. Hoksasimme taas, ett\u00e4 se varma paikka on mennyt ohi jo aikoja sitten. Eli k\u00e4\u00e4nnyimme taas takaisin samaa tiet\u00e4. Varmaassa paikassa rupesimme tarkkailemaan navigaattorin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 sijaintia ja ajoimme taas sille alkuper\u00e4iselle tielle, jossa navigaattori teki meille tempun. Mutta se tie olikin oikea ja t\u00e4ll\u00e4 kerta navigaattorikin n\u00e4ytti sen oikein. Oli t\u00e4ysin turhat s\u00e4\u00e4d\u00f6t. Mutta mink\u00e4s voi, kun tekniikkaan luottaa turhan liikaa \ud83d\ude09
\nTiet olivat taas j\u00e4lleen Karjalanmakuisia. Eli pohja ottaa kiinni ja auto heiluu niin, ett\u00e4 koktailin voi valmistaa ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ravistusta. Tuttuja fiiliksia edellisen kes\u00e4n reissusta. T\u00e4ll\u00e4 kerta tiell\u00e4 olivat isot ”l\u00e4t\u00e4k\u00f6t” edellisp\u00e4iv\u00e4n sateesta. Melkein joka toinen l\u00e4t\u00e4kk\u00f6 piti k\u00e4yd\u00e4 mittaamassa saappaissa. Ainakin yksi oli sellainen, jossa v\u00e4\u00e4rin ajaamalla voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 pohjasta kiinni. Jolloin irti p\u00e4\u00e4se vain toisen auton avulla. Minulla on n\u00e4it\u00e4 tilanteita varten k\u00f6ysi ja vinssi, joilla voi vaikka nostaa auton rotkosta. Onneksi ei tarvinut, vaikka auto oli v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 liukua siihen kuoppaan l\u00e4t\u00e4k\u00f6ss\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 oli tilanteet, joissa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 k\u00e4vi ajatus reissun keskeytt\u00e4misest\u00e4. Mutta oli rohkeutta jatkaa (lue. tyhmyytt\u00e4 jatkaa tavallisella farmarilla, josta edellisella reissulla puhkottiin \u00f6ljypohja ajokelvottomaksi). Mutta seikkaulu ilman haasteita ei ole seikkailua \ud83d\ude09
\nKartassa oli kaksi siltaa, jotka oli merkitty autolle kelvottomaksi. Mutta kuulemma ei tarvinnut valitaa siit\u00e4. Yksi silta oli korjattu uusilla laudoilla ja toinen tukeista. Yli p\u00e4\u00e4si ongelmitta. Muutama sataa metria ennen kohdetta oli pakko jalkautua, sill\u00e4 ei ollut varmuutta kuinka pitk\u00e4\u00e4n pit\u00e4nyt ajaa ja oliko mahdollisuutta k\u00e4\u00e4nty\u00e4 ymp\u00e4ri. J\u00e4timme auton tiehaaran p\u00e4\u00e4h\u00e4n, jonk\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 oletimme talon perustuksien olevan. L\u00e4hdimme k\u00e4velem\u00e4\u00e4n yht\u00e4 tiet\u00e4 pitkin ja yritimme paikantaa polkuja, risteyksi\u00e4 ja naapuritalojen perustuksia jotka oli merkitty karttalle. Pitk\u00e4\u00e4n mentiin, mit\u00e4\u00e4n ei l\u00f6ytynyt. P\u00e4\u00e4timme k\u00e4\u00e4nty\u00e4 ja menn\u00e4 toista haaran tiet\u00e4. Siin\u00e4 melko pian bongasimme kuolleen puun, jonka runko oli poikkeavassa muodossa. Siit\u00e4 Jussille pulpahti nuoruuden muistoja paikasta. Totesi sen l\u00e4hell\u00e4 olevan naapuritalon tontti. Ja n\u00e4inh\u00e4n se tosiaan olikin, kun l\u00f6ysimme sen talon perustukset! Olimme siis tosiaan oikeassa paikassa. Jussin is\u00e4 kertoi isosta niityst\u00e4, joka komeili tien toisella puolella. Niityn laidalla piti olla ukin talon pihapiiri. Suuntasimme sinne. Kahlattuamme kainaloihin ylettyviss\u00e4 pensaissa ja muissa kasveissa, Jussi varoitti olla varovainen. Sill\u00e4 jossain on voinut olla kaivo, johon voinut tippua. Ja kas kun se kaivo ilmestyi eteemme kuin tilauksella. Pihalla siis olimme. Pian l\u00f6ytyi kivinen ajosilta navettaan. Sen avulla paikansimme navetan perustukset. Tosiaan perustuksia oli mahdoton l\u00f6yt\u00e4\u00e4 koska koko alue on kasvanut umpeen. Isot puutkin kasvoivat keskell\u00e4 perustuksia, mik\u00e4 lis\u00e4si h\u00e4m\u00e4yst\u00e4.
\nMy\u00f6hemmin l\u00f6ysimme muidenkin piharakennusten perustuksia ja Jussille alkoi hahmottumaan pihan rakenne, jonka h\u00e4n n\u00e4ki piirustuksissa. Vihdoinkin l\u00f6ysimme sen, mik\u00e4 j\u00e4i l\u00f6yt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viime kes\u00e4ll\u00e4.
\nKeskustelimme reissun alussa, ett\u00e4 kun l\u00f6yd\u00e4mme talon perustukset, k\u00e4yd\u00e4\u00e4n uimassa l\u00e4heisell\u00e4 j\u00e4rvell\u00e4. Olimme saaneet neuvot polusta uimarannalle. Polkua emme l\u00f6yt\u00e4neet, mutta l\u00f6ysimme mets\u00e4n palokatko-ojituksen, jonka molemmin puolin oli tien n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 j\u00e4lke\u00e4. Oletimme sen viev\u00e4n j\u00e4rvelle. Oletuksemme oli oikea, mutta koimme pettymyksen kun emme p\u00e4\u00e4sseet rannalle asti. Siell\u00e4 oli auto ja teltta.. ja kolme mustaa pient\u00e4 r\u00e4hisev\u00e4\u00e4 terrieria. Oli pakko j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne rauhaan. Omistaja oli kai j\u00e4rvell\u00e4 kalastamassa. P\u00e4\u00e4timme l\u00e4hte\u00e4 j\u00e4rven toiselle rannalle. Sinne kun l\u00e4hdimme, jouduimme koko matkan kahlata suossa. Sekin yritys ep\u00e4onnistui, kun totesimme rannan olevan pelkk\u00e4\u00e4 kaislikkoa.<\/p>\n
Seuraavaksi kohteena oli luterilainen kirkko, joka oli hyl\u00e4ttyn\u00e4 vuosikymmeni\u00e4. Nykyisin sit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n pikku hiljaa korjata pienell\u00e4 porukalla, johon Jussin is\u00e4 kuuluu. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 meill\u00e4 oli avain kirkon porttiin. K\u00e4ytiin sis\u00e4ll\u00e4 ja kiivettiin torniin. Komea rakennus kaipaa tosiaan elvytyst\u00e4. Sis\u00e4ll\u00e4 oli penkit ja puusta tehty pieni alttari. Huomasin my\u00f6s p\u00e4\u00e4skysten pesien suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n. My\u00f6hemmin itse p\u00e4\u00e4skyset yrittiv\u00e4t ajaa meid\u00e4t pois. Yksi jopa uskalsi hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Jussin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Syykin selvisi, joissakin pesiss\u00e4 oli poikasia. P\u00e4\u00e4timme lopettaa kirkon tutkimisen ja palata autolle.
\nKello oli jo yli puolen y\u00f6n. Viel\u00e4 oli parin tunnin matka m\u00f6kille. Ajoimme ensin Viipuriin ruokaostoksille, sill\u00e4 oli jo tullut n\u00e4lk\u00e4. Viimeksi sy\u00f6tiin aamulla Lappeenrannan ABC:lla, se tuhti aamiainen \ud83d\ude42
\nLopultakin m\u00f6kille p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme, l\u00e4mmitimme banjan. Siin\u00e4 oli seikkailumme p\u00e4\u00e4tepiste. Nukkumaan p\u00e4\u00e4simme aamukuudelta.
\nSeuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hengailimme Viipurissa. K\u00e4ytiin Alvar Aallon kirjastossa, Viipurin Eremitaasissa ja lounastimme Py\u00f6re\u00e4 Torni -ravintolassa. Komea paikka sekin \ud83d\ude42 Ruoka oli osin loistavaa, mutta osin niin ja n\u00e4in. Ainakin tyylikkyyteen kokki panosti. Paitsi borsch-keiton kohdalla.
\nSitemmin l\u00e4hdimme ajamaan takaisin Suomeen, Lappeenrantaa, josta Jussi jatkoi matkansa junalla. Itse palasin takaisin m\u00f6kille jatkamaan lomani.<\/p>\n
Reissun kuvat tulevat galleriaan, kunhan palaan takaisin Suomeen. Mobiiliyhteydell\u00e4 niit\u00e4 ei viitsi siirrell\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"","categories":[130],"tags":[],"class_list":["post-963","mark","type-mark","status-publish","hentry","category-2012-karjalankannas","missing-thumbnail"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/mark\/963","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/mark"}],"about":[{"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/mark"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=963"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=963"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=963"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=963"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}