{"id":752,"date":"2011-05-27T18:52:25","date_gmt":"2011-05-27T15:52:25","guid":{"rendered":"http:\/\/matkalla.dima.fi\/?p=752"},"modified":"2020-03-04T00:48:36","modified_gmt":"2020-03-03T22:48:36","slug":"ensimmaisesta-matkapaivasta","status":"publish","type":"mark","link":"https:\/\/dima.fi\/blog\/matkamerkki\/ensimmaisesta-matkapaivasta\/","title":{"rendered":"Ensimm\u00e4isest\u00e4 matkap\u00e4iv\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Ensimm\u00e4isen\u00e4 matkap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olimme p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 yst\u00e4v\u00e4mme Lotan menem\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nen ja muiden Nordic master of folk music \u2013opiskelijoiden p\u00e4\u00e4tt\u00f6konserttiin Stallet-konserttipaikkaan Tukholmassa. Oli mahtavaa n\u00e4hd\u00e4 Lotan yll\u00e4ttyneet kasvot, kun tulimme sis\u00e4\u00e4n! Blink, eli Nomasten yhtye, soitti hienon keikan. Nelj\u00e4 vahvaa itsen\u00e4ist\u00e4 naista, jotka ovat yhdist\u00e4neet voimansa! Meille yll\u00e4tyksen\u00e4 konsertti kestikin seitsem\u00e4st\u00e4 iltakymmeneen ja Dima juoksi jatkuvasti t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 parkkimittaria. V\u00e4liajalla s\u00f6imme marjapaakelseja ja Dims vaniljat\u00e4ytteisi\u00e4 syd\u00e4menmuotoisia leivoksia. Makeeta\u2026 Tapasimme my\u00f6s Malm\u00f6n Nordtrad-konferenssisa tapaamiamme yst\u00e4vi\u00e4 ja he koijasivat meid\u00e4t kanssaan yhdelle musiikkimuseon baariin. Kuulemma siell\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kahdesti viikossa jameja. Olo oli v\u00e4symyksen takia kuin zombilla, mutta oli kiva n\u00e4hd\u00e4 KaMuja.<\/p>\n<p>Sitten alkoi Diman voimann\u00e4yte, eli y\u00f6llinen ajo Karlstadtiin. Min\u00e4 ja Elina vuorottelimme nukkuessa puolisen tuntia kerrallaan toisen p\u00e4ivyst\u00e4ess\u00e4mme, ettei Dima nukahda tai hirvi sy\u00f6ksy tiellemme. Ihmemies Dima jaksoi ajaa teen, kokiksen ja energiajuoman voimalla. Oma taktiikkani oli heitell\u00e4 kuskille erilaisia ev\u00e4it\u00e4 ev\u00e4spussin uumenista. Milloin oli Sn\u00f6ren makeisnauhasta tehtyj\u00e4 lettej\u00e4, milloin riisikakkuja, milloin manteleita. Yll\u00e4tt\u00e4vyys oli avainsana. Ajattelin, ett\u00e4 pieni j\u00e4nnitys pit\u00e4\u00e4 kuskin hereill\u00e4. Oli kyll\u00e4 vaikeata pit\u00e4\u00e4 omia silmi\u00e4 auki.<\/p>\n<p>Lopulta saavuimme BomstadBaden-leirint\u00e4alueelle, siin\u00e4 nelj\u00e4n maissa aamuy\u00f6st\u00e4\u2026 Oma ruotsini ei tainnut olla siin\u00e4 vaiheessa ihan ter\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4dyimme nukkumaan parkkipaikan viereen pikkuiseen pehmoiseen mets\u00e4k\u00e4tkyeen. Ei se ehk\u00e4 ihan silt\u00e4 silti tuntunut, kun vett\u00e4 satoi kuin saavista ja v\u00e4symys painoi silmi\u00e4. Virittelimme ensin mets\u00e4nvihre\u00e4n pressun ja sinne alle v\u00e4s\u00e4simme teltan. Hyvin piti viritelm\u00e4mme vett\u00e4 \u2013 ainoat kastuneet asiat olivat ne vaatteet, joissa kokosimme viritelm\u00e4n. P\u00e4\u00e4timme nukkua niin pitk\u00e4\u00e4n kuin mieli tekee ja siksi her\u00e4simme vasta kymmenen maissa. Ehk\u00e4. Kokosimme teltan ja menimme leirint\u00e4alueen ky\u00f6kkiin tekem\u00e4\u00e4n aamupuuron \u2013 riisihiutaleita, omenaa, hunajaa ja kanelia. Korkkasimme primus-kattilasarjan, kun Elina haudutti viel\u00e4 pakuriteet. Aamun paras hetki oli hetki V\u00e4nernin rannalla. Harmaata, sinist\u00e4, rauhallista. Taivas antoi odottaa sadetta, joten pilvet ja aallot olivat jokseenkin samaa s\u00e4vy\u00e4. Kummatkin jatkuvassa liikkeess\u00e4, kuin hengityksess\u00e4 tai virrassa. Olisi voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 sit\u00e4 katsomaan pidemm\u00e4ksikin aikaa \u2013 mutta Norja ei odota!<\/p>\n<p>V\u00e4nernin rannalta ajoimme Arvikaan, Ingesundiin tapaamaan yst\u00e4v\u00e4mme Elini\u00e4. Joimme teet ja s\u00f6imme juustoa, joka n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 se on suoraan kuusta lohkottu. Viel\u00e4 timjamit ja kurkut p\u00e4\u00e4lle ja ah! Arjen makuel\u00e4mys oli saavutettu. Saimme Elinin seuraksemme Nordellin kahvilaan torin laidalle. K\u00e4vin siell\u00e4 muutamia vuosia sitten ja s\u00f6in siell\u00e4 el\u00e4m\u00e4ni parhaan leivoksen: Budapestin. Mik\u00e4\u00e4n Budapest ei ole maistunut yht\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4 sen j\u00e4lkeen (eik\u00e4 sit\u00e4 ennenk\u00e4\u00e4n). J\u00e4nnityksen sekaisin tuntein siis tilasin uudestaan t\u00e4m\u00e4n paakelsin ja tietysti Arvika-teen. Odotukseni palkittiin \u2013 Budapest oli edelleen yht\u00e4 pehme\u00e4n ja notkean marenkinen ja makea. Dima s\u00f6i mansikkavohveliunelman ja valtavan kaakaon, Elina Arvika 100 \u00e5r \u2013herkun, jossa oli monta kerrosta ja makua. K\u00e4vimme lis\u00e4ksi hamstraamassa p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 ja tahinia ekokaupasta. Lis\u00e4ksi perus-Coopista ostimme luomupapuja ja n\u00e4kk\u00e4ri\u00e4 ja muita mussutettavia kalliiksi haukuttua Norjaa ajatellen. Oli kaikkein kivointa kuitenkin n\u00e4hd\u00e4 Elini\u00e4. Ja okei, my\u00f6nnett\u00e4k\u00f6\u00f6n, sy\u00f6d\u00e4 se maailman paras leivos j\u00e4lleen uudestaan. J\u00e4lleenn\u00e4kemisten p\u00e4iv\u00e4!<\/p>\n<p>Nyt ajamme kohti Osloa. Olemme muutamia tunteja aikataulusta j\u00e4ljess\u00e4, mutta sellaista t\u00e4m\u00e4 reissussa olo kai on? Elina hihkuu etupenkilt\u00e4, ett\u00e4 tykk\u00e4\u00e4 Norjasta jo nyt. En ihmettele. Aurinko paistaa ja niittyvilla kukkii joka paikassa, huomasi Elina. On notkelmaa ja kiemuraisia teit\u00e4. Ja mets\u00e4\u00e4. Miten p\u00e4rj\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n kes\u00e4ll\u00e4 Gr\u00f6nlannissa ilman puita?<\/p>\n<p>Pys\u00e4hdyimme \u00e4sken ja hy\u00f6kk\u00e4sin suolle ottamaan muutamia takkutukkaisia niittyvilloja autoon. Nyt Heppa (aka Horsey) majailee kassissa, joka korvaa viimekes\u00e4ist\u00e4 hillitt\u00f6m\u00e4n isoa Koria The Basket) ja sill\u00e4 on siell\u00e4 lysti\u00e4 niittyvillojen seassa. Viimekes\u00e4isell\u00e4 legendaarisella Mordvan reissulla n\u00e4et hankin lohdutuspalkinnoksi itselleni suorastaan Ferrariin verrattavan mordvalaisen puuhevosen, joka on ehdoton matkakumppanimme. Se matkustaa usein etuikkunalla, vahtaa tiet\u00e4 ja hyppii v\u00e4list\u00e4 ilosta ja piehtaroi tuulilasia vasten\u2026 Kori taas on valtava kori, jonka ostin mordvalaiselta mummolta. T\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 matkakumppanini ovat mahtavan solidaarisia, sill\u00e4 matkustimme takaisin valtava kori takapenkill\u00e4. Se oli silti k\u00e4tev\u00e4. K\u00e4sity\u00f6t ja skumpat olivat siell\u00e4 sulassa sovussa. Nyt en ole viel\u00e4 tehnyt mit\u00e4\u00e4n kauhean \u00e4lytt\u00f6mi\u00e4 hankintoja\u2026 Onkohan Norjassa Hepalle kaveria?<\/p>\n<p>Muita tilannetiedotteita: Diman villasukat eiv\u00e4t viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ole yhtyneet. Matkamusiikkina on rakkautta ja rauhaa julistava Alla Fagra. Takkar o pokkar. Kohta Oslossa!<\/p>\n","protected":false},"author":5,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","categories":[128],"tags":[],"class_list":["post-752","mark","type-mark","status-publish","hentry","category-2011-norja","missing-thumbnail"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/mark\/752","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/mark"}],"about":[{"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/mark"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=752"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=752"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=752"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/dima.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=752"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}